Sivut

Historia

Tapahtui Lallukan taiteilijakodissa, Apollonkatu 3, Helsinki, syksyllä 1998: joukko akvarelliin intohimoisesti suhtautuvia taiteilijoita perusti Suomen Akvarellitaiteen yhdistyksen. He halusivat koota yhteen akvarellin tekijöitä ja tukijoita. Yhdistys käynnisti toimintansa nopeasti vuoden 1999 aikana ja ensimmäinen valtakunnallinen näyttely pidettiin jo talvella 2001. Toiminta on hyvin aktiivista ja jäsenmäärä on kasvanut jo lähes 700 jäseneen. Jotain me akvarellistit teemme oikein.


Yhdistyksen perustivat

taiteilija Raili Aaltio
professori Lauri Ahlgrén
taiteilija Marjatta Hanhijoki
professori Olavi Hurmerinta
suurlähettiläs Antti Lassila
professori Tuomas Mäntynen
taiteilija Osmo Nissinen
yliarkkitehti Aarne Nuortila
taiteilija Raili Pilhjerta
professori Jorma Wartiovaara
taiteilija Senja Vellonen
taiteilija Osmo Visuri
galleristi Pekka Wäinölä

 

SUOMEN AKVARELLITAITEEEN YHDISTYS SYNTYY
(kirjasta ”Intohimona Akvarelli”, Tuula Palmunen-Saari)

Ihmisissä on paljon enemmän luovuutta kuin arvaammekaan. Akvarelli on halpa, kaikkialla toteuttamiskelpoinen tapa luoda kauneutta ja hyvää mieltä. Tämän Suomen arviolta puoli miljoonaa akvarellistia allekirjoittaa.

Matka satunnaisesta harrastelusta päämäärätietoiseen, järjestäytyneeseen toimintaan on kuitenkin usein pitkä, akvarellissakin.

Suurlähettiläs, ministerineuvos Antti Lassila toimi aikoinaan Suomen pääkonsulina New Yorkissa ja suurlähettiläänä Tripolissa, Riiassa ja Ateenassa. Pieni pala kotimaata kulki mukana akvarelliharrastuksena, ja Suomessa käydessään hän toisinaan ehdotteli ystävilleen, että perustettaisiin akvarellistien liitto. Vuodet kuitenkin vierivät ilman, että asia olisi edennyt.

Professori, kuvataiteilija Tuomas Mäntynen oli tuolloin Taidehallin hallituksessa, ja keväällä 1997 Taidehallissa järjestettiin näyttely, jonka avajaisissa arveltiin, että kesällä sitten alkaa tapahtua.

Galleria Oljemarkin omistaja Pekka Wäinölä oli myös innostunut akvarellista, ja hän ehdotti Tuomas Mäntyselle, että tämä kokoaisi yhteen sellaisia henkilöitä, jotka ovat akvarellin asialla.

Tuomas Mäntynen kokosikin innostuneen joukon, joka syyskuussa 1998 kokoontui perustamaan yhdistystä. Nämä olivat taidemaalari keraamikko Raili Aaltio, professori taidemaalari Lauri Ahlgrén, taidemaalari Marjatta Hanhijoki, professori Olavi Hurmerinta, suurlähettiläs Antti Lassila, professori Tuomas Mäntynen, taidemaalari Osmo Nissinen, yliarkkitehti professori Aarne Nuortila, taidemaalari Raija Pilhjerta, professori Jorma Wartiovaara, taidemaalari Senja Vellonen, taidemaalari Osmo Visuri ja galleristi Pekka Wäinölä.

Ajatus yhdistyksestä oli ollut muutenkin jo pitkään ilmassa. Yksi ja toinen oli pohtinut ja suunnitellut sitä.

Jorma Wartiovaara muistelee, että hän kävi jo 70-luvulla Tuomas Mäntysen akvarellikursseilla, joilla tutustui moniin muihinkin akvarellisteihin, mm. taidemaalari Lauri Ahlgréniin. Toimittaja Juha Tantulla oli tapana koota taiteilijoita ja muidenkin alojen asiantuntijoita esim. Stockan vintille keskustelemaan. Puhuttiin monenlaisista asioista, mm. akvarellitaiteen mahdollisesta yhdistyksestä.

Yliarkkitehti Aarne Nuortila taas muistaa, että hän istui Lauri Ahlgrenin ja Tuomas Mäntysen kanssa ravintola Elitessä nauttimassa hernekeittoa (oli varmaan torstai), kun tuli puhetta jälleen yhdistyksen perustamisesta ja päätettiin panna toimeksi.
Minäkin tulin mukaan hallitukseen ja toimin kaksi vuotta yhdistyksen ulkoministerinä. Otin yhteyksiä Ruotsiin ja Englantiin. Työni ansiosta saatoin matkustaa maailmalla ja tutustua maailmankuulujen taidemuseoiden aarteisiin”, Aarne Nuortila kertoo.

Taidemaalari Raili Aaltio taas kertoi olleensa alun pitäen keraamikko. Jossakin vaiheessa hän alkoi kuitenkin kaivata työhönsä runsaampia värejä ja päätti vaihtaa akvarelliin. Akvarelli tarjosi sitä, mitä sielu kaipasi, mutta häntäkin vaivasi se, ettei akvarellisteilla ollut omaa yhdistystä.

”Soitin Tuomas Mäntyselle ja sanoin puhelimessa, että kyllä akvarellisteille pitää perustaa oma yhdistys. Tuomas sanoi, että perustava kokous on tänään. Tule mukaan, ja minä menin.” Näin Raili Aaltio muisteli.

Taidemaalari Raija Pilhjerta oli mukana perustamiskokouksessa, jonka sihteerinä hän toimi. Hänestä tuli myös yhdistyksen ensimmäinen sihteeri. Pian yhdistykselle saatiin myös taloudenhoitaja, Kansallis-Osake-Pankin Lehtisaaren konttorin johtaja Raija Hallamaa.

Raija Pilhjerta on säilyttänyt arkistoissaan perustavan kokouksen pöytäkirjakopion sekä tiedotteen, jossa kerrotaan Suomen Akvarellitaiteen yhdistyksen perustamisesta. Tiedotteessa todetaan seuraavasti:

Akvarelli arvoonsa!

SUOMEN AKVARELLITAITEEN YHDISTYS r.y.
syntyi Lallukan taiteilijakodissa 21. syyskuuta 1998.

Pitkään kytenyt ajatus koota yhteen tämän taidemuodon tekijöitä ja tukijoita on näin vihdoinkin toteutunut. Yhdistyksen tarkoituksena on sääntöjen mukaan edistää kaikin tavoin akvarellitaiteen tuntemusta ja siten lisätä myös sen ansaitsemaa arvostusta maassamme.
Kutsumme näin asiasta kiinnostuneita tulemaan mukaan yhdistyksen toimintaan.

Perustavassa kokouksessa valittiin yhdistyksen ensimmäinen hallitus, johon kuuluvat:
Puheenjohtaja, suurlähettiläs Antti Lassila

Hallituksen varsinaiset jäsenet:
Lauri Ahlgren, Olavi Hurmerinta, Tuomas Mäntynen, Aarne Nuortila, Osmo Visuri ja Pekka Wäinölä.
Varajäsenet:
Raili Aaltio, Jorma Wartiovaara ja Senja Vellonen.
Yhdistyksen sihteerinä toimii Raija Pilhjerta.

Hakemukset voi osoittaa:
Lauri Ahlgrén
Apollonkatu 13 E 18, 00100 Helsinki
Tervetuloa osallistumaan jalon akvarellitaiteen tuntemukseen ja osaamisen kehittämiseen Suomessa.
Helsingissä 03.12.1998

Suomen Akvarellitaiteen yhdistys r.y.

(klikkaa kuvia suuremmiksi)

 

 

 

 

 

 

 

 

Yhdistyksen puheenjohtajat ovat olleet suurlähettiläs Antti Lassila (1998-2007), professori Jarmo Virmavirta (2008-2011), taidemaalari Taina Rasi (2012-2015), taidemaalari Kaisa-Leena Kaarlonen (2016-2017) ja viimeisin taiteen maisteri taidemaalari Satu Kiuru (2018-).

Suomen Akvarellitaiteen yhdistyksen kunniapuheenjohtaja Antti Lassila on tehnyt aloitteen Helene Schjerfbeckin syntymäpäivän 10.7. saamiseksi kuvataiteen liputuspäiväksi SAy:n hallituksen kokouksessa 2001. Vuonna 2017 Suomi 100 –juhlallisuuksiin liittyi myös kuvataiteen liputuspäivä kyseisenä päivänä, mutta tavoitteena on saada se jokavuotiseksi.

 

Facebook